Central Europe tour 1999
Estonia, Latvia, Lithuania, Poland, Germany, Switzerland,
Austria, Czech Republic
by our Motorhome
|
|
|
|
| "Büsse"
- liikkuva kotimme maailmalla. |
Bodenseen
rantatietä poppelipuiden varjossa. |
Mainaun
kukkaloistoa. |
Mainaun
komeat mammuttipetäjät. |
|
|
|
|
| Neuschwansteinin
"satulinna". |
Zugspitzen
huipulla voi olla näin kirkastakin. |
Grosslocknerin
jylhät huiput taustalla. |
St
Maartenin upeat pyöräilyreitit. |
|
|
|
| Prahassa
omakotitalon pihaleirintä "Apple Garden"
omenapuiden siimeksessä. |
Pärnun
varjoisat lehmukset. |
Reittikartta |
Matkamme
alkoi lauantaina 10.7.1999 Nordic Jetillä Tallinnaan,
josta ajoimme Pärnuun Linnakämping Greenille. Aurinkoa
ja lämpöä riitii 30°C.
Pyöräiltiin keskustaan tapaamaan tuttavaamme Ninaa,
joka oli ostanut osakkeen vanhan talon yläkerrasta.
Siellä oli remontti vielä pahasti kesken.
Pärnu oli positiivinen yllätys vehreine lehmuspuistoineen
ja upeine hiekkarantoineen.
Jatkoimme
maanantaina läpi lattean Latvian ja litteän Liettuan.
Saimme kokea Puolan rajalla etukäteen jo pelätyn
varsinaisen pelleilyn rajan ylityksessä - pikku lippujen
kanssa juoksentelua
eri luukuilla keräämässä leimoja ja puomin
takana seisottamista.
Leiriytymään pääsimme Suwalkin lähelle
yli 600 km:n päivämatkan jälkeen.
Aiheutimme ilmeisesti niin paljon hämmennystä ja
kateutta
"hienoine" autoinemme puolalaisissa, etteivät
edes normaaleihin
tapoihin kuuluviin tervehdyksiin vastanneet.
Keskiviikkona
ajoimme Augustowista Puolan järviseudun läpi
kapeita ja huonokuntoisia teitä Kosewoon, josta yöpymisen
jälkeen jälleen rytyyttelyä eteenpäin.
Jossain lukuisista rautatien ylityksistä irtosi helmamuovin
kiinnitys
ja sai pelätä pohjan vaurioita.
Ajotapa paikallisilla oli täysin muista piittaamatonta
kohellusta.
Vielä yksi yöpyminen lähellä Potznania
Camping no 111:ssa
ja pääsimme vihdoin perjantaina 16.7. Saksaan Frankfurt
an der Oderiin ja "sivistyksen" pariin.
Hyvän campingin löysimme Branderburgin Ressenistä
pienen Zauen kylän
läheltä Schwielochseen rannalta, jossa lepäsimme
pari päivää.
Sunnuntaina
autobahnalla välillä turbo viheltäen ja
välillä staussa seisten pääsimme 450 km
etelämmäksi ja
yövyimme Langlaun leirintäalueen yöparkissa.
Maanantaina ajoimme Ulmiin ja Friedrichschauen parkkipaikalle,
jossa oli lupa ilmaiseksi yöpyä.
Paikalla olikin useampia lähinnä paikallisia matkailuautoilijoita
joten
uskalsimme jättää "Büssen" ja
pääsimme pyörillä tutustumaan kaupunkiin
ja
seuraamaan siellä joka vuosi vietettävää
jonkinlaista historiallista vesikarnevaalia.
Tonava oli täynnään kaikenlaisia vesikulkuneuvoja,
joista roiskittiin toisia ja rannalla olijoita.
Tunnelma jatkui illempanakin iloisena ja tiivistyi kovan ukkoskuuron
yllättäessä, ihmisten ahtautuessa oluttelttoihin.
Seuraavana
päivänä sitten pääsimmekin jo lähelle
Ailan odottamaa
kohdetta Bodenseetä ja Mainaun kukkaissaarta.
Saimme paikan pieneltä Litzelstettenin campingiltä
ja pääsimme
uimaan Bodenseehen, joka Harrin mielestä oli kylmä
ja märkä.
Aamiaisen
jälkeen kävely kauniissa
auringonpaisteessa rantatietä pitkin Mainaun kukkaissaarelle.
Hienot puistot, ihania kukkaistutuksia.
Upea Lennart Bernadotten linna ja kappeli.
Koko päivän vietimme siellä kävellen ja
ihaillen kukkien väriloistoa.
Upean
päivän jälkeen torstai 22.7. ei oikein valjennut,
oli pilvistä ja ajoimme Bodenseen eteläpuolelta
Sveitsin kautta Grüntenseelle,
jossa satoikin jo kaatamalla - satoi vielä seuraavan
päivänkin, olimme "säämasentuneita".
Lauantaina
taas aurinkoinen ja lämmin päivä,
intoa puhkuen tutustumaan ehkä Euroopan upeimpiin linnoihin,
Hohenschwangau ja Neuscwanstein, joka oli kuin satujen prinsessan
linna korkealla kukkulalla.
Jatkoimme vielä Zugspitzelle - Saksan korkein vuori,
jonka huippu paljastui juuri saapuessamme ja auringon laskun
punatessa sen kalliot.
Aamulla
kaapelihissillä ylös huipulle (2964 m).
Ilma oli kirkas ja maisemat hulppeat - etelämpänä
näkyivät Itävallan ja lännempänä
Sveitsin Alpit.
Laskeuduimme alas ja suuntasimme Itävallan moottoriteitä
Insbruckin ohi Saltzburgiin.
Päätimme jäädä Loferiin StMartenin
Park Grubhofin leirintäalueelle,
jossa meidät otti vastaan tosi ystävällinen
ja avulias Familie Steinerin nuori isäntä,
joka ohjasi meidät pyörällään suuren
alueen toiselle laidalle hyvään ja rauhalliseen
paikkaan.
Alueella oli eri paikat nuorisolle, perheille, koiraihmisille
ja meille kahden liikkuville pariskunnille.
Paikka oli vuorten välissä laaksossa.
Hyvät pyöräilyreitit lähikyliin ja muutaman
kilometrin päähän Vorderkaserklammiin - mahtava
rotkohalkeama,
400m pitkä ja 80m korkea - jonka läpi ylös
johti portaikko veden syöksyessä
ylhäältä vuorelta tähän paikoin vain
n. metrin leveään repeämään.
Tiistai
27.7. aikaisin ylös ja menoksi.
Großlockner hohenalpstraßea kiemurreltiin ylöspäin
2500 metriin.
Korkein kohta Edelweißspitze 2571m. Pari pysähdystä
matkalla maisemien ihailuun ja "Büssen" jäähdyttelyyn.
Turbosta loppui välillä teho - ilma ilmeisesti jo
niin ohutta.
Samaa tietä takaisin alas moottorijarrutuksella - matkalla
useita henkilöautoja pelti pystyssä höyryten.
Sitten motareita kohti Tsekkejä.
Viimeinen yöpyminen vielä Itävallan puolella
neljän tähden Almtall-Campingissä Pettenbachissa,
Harrin mielestä reissun paras paikka - kaapeliTV liityntä
joka paikalla.
Sen tai "levottomien jalkojen" takia Aila halusi
jatkaa seuraavana iltapäivänä kohti Prahaa.
Hyvä taxfree rajalla, jossa täydensimme varastoja.
Vannoutuneena AppleMacIntosh fanina Harri halusi ehdottomasti
Prahan esikaupunkialueelle pieneen omakotitalon pihalle tehtyyn
AppleGarden Campingiin.
Vaikka täällä ei ollutkaan "Mäkkejä",
niin paikka oli tosi viehättävä vanhoine omenapuineen.
Torstaina
29.7. metrolla Prahan keskustaan ja tutustumaan
"pakollisiin" nähtävyyksiin - Raatihuoneen
tori ja Astronominen kello apostoleineen,
Pyhän Vituksen katedraali ja Kaarle IV:n silta,
jossa soitti J.K.Novák & Bridge Band hyvää
dixielandia - niin hyvin, että Aila osti heidän
CD:n.
Istuskelua oluilla vanhan keskustan ylihinnoitelluissa katukahviloissa
ja turistilaumojen hämmästelyä.
Perjantaina
jälleen keskustaan - nyt tavarataloihin shoppailemaan.
Parhaat ostokset tehtiin kuitenkin Crystallandissa - vähän
kristallia ja ruoka- ja kahviastiasto.
Saimme tutustua myös Prahan paljon puhuttuihin takseihin.
Yhdellä sellaisella palasimme ostoksinemme takaisin ja
kuski yritti "kusettaa" n. nelinkertaisen summan.
Onneksi vastaanoton nuori tyttö tuli avuksi ja haukkui
kuskin,
samalla sopien kohtuullisen oikean hinnan.
Lauantaina
31.7. jälleen Puolaan ja sen kaottiseen liikenteeseen.
Usvaa putkeen ja mahdollisimman pitkälle.
Iltapimeydessä löysimme "vahingossa" Lodzista
vartioidun
leirintäalueen - hakemalla hakien haimme sellaista jo
pitkin matkaa karttaan merkityistä paikoista,
mutta pelti on ilmeisesti kallista, eikä yhdessä
näkemässämme leirintäkyltissä ollut
kuin puhelinnumero.
Seuraavana
päivänä jatkoimme läpi Varsovan ja yövyimme
jo menomatkalla tutuksi tulleella Suwalkin leirintäalueella.
Hinta yöltä oli n. 20 mk, mutta palvelut sen mukaiset,
vessaan ei voinut mennä ilman kahluusaappaita ja suihkusta
tuli
lämmintä vettä n. 10 min, jolloin siellä
oli ruuhkaksi asti polakkeja lorottamassa.
Maanantaina
2.8. matkasimme Suwalkissa tapaamiemme
Ari & Sari Oravaisen kanssa peräkkäin - olivat
myös palaamassa
matkailuautollaan Via Balticaa pitkin kotiin - läpi Kaunasin,
Panevézysin ja Rigan.
Rajanylitykset sujuivat näin päin hieman sujuvammin
ja
ehdimme illaksi lähelle Eestin rajaa Salacgrivan jälkeiselle
leirintäalueelle.
Tiistaina
iltapäivällä hyvästelimme Oravaiset ja
ajoimme Pärnuun Green Kämpingille ja
lähdimme taksilla Hotel Pärnuun tapaamaan ja syömään
ravintola Tallinn Portis
ystäviemme Kikan & Riston kanssa, jotka olivat tulleet
autollaan samana päivänä tänne lyhyelle
lomalle.
Seuraavana
päivänä vietimme aikaamme Pärnun hienolla
hiekkarannalla
upeassa auringonpaisteessa (27°C) ja kävellen keskustan
lehmuskujia ja -puistoja etsien mukavaa ruokapaikkaa.
Päädyimme viettämään iltaa pannupizzojen
ääreen ravintola Stefanien suositulle terassille.
Helle jatkui vielä torstaina, mutta nyt pyöräilimme
Viiburin Kaubmajalle tekemään tuliaisostokset ja
iltapäivällä syömään hienosti
Hotel Victoriaan.
Illalla istuimme iltaa "Greenillä" naapureiksemme
tulleiden Esa & Tiina Muurosen kanssa,
jotka olivat myös palaamassa Keskieuroopasta ihanien
poikiensa kanssa.
He olivat keksineet hienon tavan viihdyttää lapsiaan
pitkillä ajomatkoilla,
pojat pöytäryhmän toisilla penkeillä turvavöissä
katsoen vastapäätä
matkaTV/videosta mukaan otettuja piirrettyjä.
Perjantaina
6.8.1999 ilman muuttuessa ukkostavaksi ja sateiseksi
palasimme Kikan & Riston kanssa Tallinnasta Tallink Expressillä
kotiin illaksi.
Olimme molemmat hieman nuhaisia ja köhiseviä.
Lämmitimme saunan ja tunsimme itsemme "naateiksi"
pitkän ja
rasittavan Via Baltican läpiajon vuoksi samalla muistellen
varsinkin Etelä-Saksan ja Itävallan upeita Alppimaisemia.
Via Baltica
ja varsinkaan Puola eivät hintatasostaan
huolimatta lähitulevaisuudessa houkuttele,
mutta laivalla suoraan Pohjois-Saksaan ja siitä eteenpäin
saattaisi olla seuraavan Keskieuroopan kierroksen hyvä
aloitus.

|